Moikkuli!
Nyt, kun syksy on lähtenyt käyntiin ja vierähtänyt hetken aikaa siitä, kun viimeksi kirjoitin, on tapahtunut asioita, miksi nyt kirjoitan. Syksy on minun suosikki vuodenaikani ja se on osittain antanut minulle voimaa siihen, mitä käyn nyt läpi. Tämä aika on laittanut minut miettimään, mikä elämässä on tärkeää ja mitä kannattaa heittää pois ns. ropukoppaan.
"Jokaisen ihmisen täytyy alkaa jossain vaiheessa miettimään ja tekemään päätöksiä, jotka ovat itselle parhaaksi. Minun hetkeni on tullut nyt."
Olen käynyt terapiassa yhä ja käyn siellä nyt ainakin loppuvuoden ajan. Masennuslääkkeitä olen syönyt ja ne ovat alkaneet auttaa tai niin minusta tuntuu. Olen ollut ilman alkoholia koko tämän lääkehoidon ajan ja se on ollut ihan helppoa. Yksi ilta, kun tein ruokaa, tuli sellainen olo, että nyt, kun olisi punaviiniä. On ihanaa nauttia viiniä, kun kokkaa ruokaa. Ehkä sitten taas, kun lääkehoito loppuu. Toki alkoholittomia olen nauttinut saunassa.
"Haluan kiittää tässä ihanaa miestä, joka on katsonut perääni, kun aloitin lääkehoidon ja muutenkin pitänyt minusta huolta. Kiitos kulta!"
Mennäänpä sitten pääasiaan... Minulla on ollut sellainen tilanne nyt elämässä, että olen joutunut valitsemaan kavereistani ja ystävistäni ne huonot (energiaa&voimaa vievät) ja sanomaan heille heipat. Niin surullista kuin se onkin. Valitettavasti tämän joutui myös oma äitini kokemaan, mutta tulin mietteissäni siihen päätökseen, että se on omaksi parhaakseni. Varsinkin nyt, kun haluan parantua.
Mutta, Halloween on tulossa. Mitä aiotte puuhailla? Itse olen sisustanut vähän kotia Halloween aiheisilla koristeilla, kuten mustilla kissoilla (kynttiläsomiste) ja tekstitauluun kirjoitin *Have a crazy Halloween* -tekstin. K-Citymarketista ostin Halloween korvikset: luurangot ja mustat kissat. Nyt tuli ikävä mustia hiuksiani. No, jospa taas joskus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti