torstaina, lokakuuta 25, 2018

Halloween kolkuttaa oveen

Moikkuli!                                                     

Nyt, kun syksy on lähtenyt käyntiin ja vierähtänyt hetken aikaa siitä, kun viimeksi kirjoitin, on tapahtunut asioita, miksi nyt kirjoitan. Syksy on minun suosikki vuodenaikani ja se on osittain antanut minulle voimaa siihen, mitä käyn nyt läpi. Tämä aika on laittanut minut miettimään, mikä elämässä on tärkeää ja mitä kannattaa heittää pois ns. ropukoppaan.

 

"Jokaisen ihmisen täytyy alkaa jossain vaiheessa miettimään ja tekemään päätöksiä, jotka ovat itselle parhaaksi. Minun hetkeni on tullut nyt."
 

Olen käynyt terapiassa yhä ja käyn siellä nyt ainakin loppuvuoden ajan. Masennuslääkkeitä olen syönyt ja ne ovat alkaneet auttaa tai niin minusta tuntuu. Olen ollut ilman alkoholia koko tämän lääkehoidon ajan ja se on ollut ihan helppoa. Yksi ilta, kun tein ruokaa, tuli sellainen olo, että nyt, kun olisi punaviiniä. On ihanaa nauttia viiniä, kun kokkaa ruokaa. Ehkä sitten taas, kun lääkehoito loppuu. Toki alkoholittomia olen nauttinut saunassa.


"Haluan kiittää tässä ihanaa miestä, joka on katsonut perääni, kun aloitin lääkehoidon ja muutenkin pitänyt minusta huolta. Kiitos kulta!"

 
Mennäänpä sitten pääasiaan... Minulla on ollut sellainen tilanne nyt elämässä, että olen joutunut valitsemaan kavereistani ja ystävistäni ne huonot (energiaa&voimaa vievät) ja sanomaan heille heipat. Niin surullista kuin se onkin. Valitettavasti tämän joutui myös oma äitini kokemaan, mutta tulin mietteissäni siihen päätökseen, että se on omaksi parhaakseni. Varsinkin nyt, kun haluan parantua.


Mutta, Halloween on tulossa. Mitä aiotte puuhailla? Itse olen sisustanut vähän kotia Halloween aiheisilla koristeilla, kuten mustilla kissoilla (kynttiläsomiste) ja tekstitauluun kirjoitin *Have a crazy Halloween* -tekstin. K-Citymarketista ostin Halloween korvikset: luurangot ja mustat kissat. Nyt tuli ikävä mustia hiuksiani. No, jospa taas joskus.

Ei mulla muuta kuin, että nauttikaahan Halloweenista.

Ps. Lisäksi haluan kiittää teitä ystävät. Olette olleet tuki ja turva, teistä saan aina lohtua, kun tarvitsen ❦

Halloween terveisin: Salla 💜

keskiviikkona, syyskuuta 12, 2018

Syksyn tuloa

Ihanaa keskiviikkoa ihmiset 💛
 
 
Lysähdin juuri sohvalle rennosti ja ajattelen "ihanaa, syksy on tulossa." SYKSY! Vuodenajoista se kaikkein ihanin ja kaunein, lisäksi voin ja haluan kertoa teille rakkaat lukijat sen, että koen voimistuneeni. Henkisesti. 
 
En itke enää, mitä nyt silloin, jos joku asia minua oikeasti koskettaa tai harmittaa. Välillä mietin jo, että olenko mennyt ihan turraksi tunteistani? En onneksi. Minusta olisi kamalaa, jos en osaisi enää itkeä enkä olla surullinen muutenkaan. Ja se, että olen mietteissäni, on osa minua. Kaikki ihmiset tarvitsevat joskus sitä, että saavat vain olla eikä heitä silloin häiritä. Sinulla on oikeus siihen!

Minun pakopaikkojani on ne, joissa voin olla täysin hiljaa ja kuunnella luonnon rauhallisia ääniä taikka oman kehoni syklejä. Sydäntäni. Ajatuksiani. Hiljentyä ihan kokonaan, jos vain sitä haluan.
 
Olen erittäin tunteikas persoona, joskus liiankin. Olen normaalisti hiljainen ja vähän ehkä ujohkon puoleinen, mutta osaan minä olla äänekäskin. Minussa palaa ainainen tuli. Olen samanlainen kuin tuli. Räiskyvä, mutta välillä olen lähellä sammumispistettä. Minut saa voimiintumaan meri taikka järvi, luonto = metsä yleensä, takkatulen läheisyys, syksyinen ruska ja lempeä syyssade. Herään uutena ihmisenä paljon puhuvan ukkosen ja rajun sateen jälkeen
 
Kiitos, kun luit 💖
Ps. Jos kerkeät, kommentoi minulle, miten sinä nautit syksystä ja mistä saat voimaa?
Pps. Kuvia tulee myöhemmin.
 
Nauttikaa tulevasta syksystä!
Moikka... 

keskiviikkona, elokuuta 15, 2018

Minun kesäni.

Heippati rallaa...


Viime kirjoituksesta on aikaa melkein puoli vuotta. Siinä ajassa on kerennyt tapahtua jo, vaikka ja mitä. Voisin kertoa nyt jotain kuulumisiani.

Maaliskuu

Kuun lopussa minulle tapahtui vääryys, jota en halua enää tapahtuvan uudelleen. Me kävimme hakemassa poikaystäväni kanssa yhdestä pizzeriasta pizzat ja tulimme kotiin niitä syömään. Olin syönyt muutaman palasen, kun huomasin, että pizzassani on jauhelihaa ja olen kasvissyöjä. Voitte arvata, millainen olo minulle siitä tuli. Aivan kamala! 😲

Huhtikuu

Aloitin terapiani. Keski vaikea-vaikea masennus. Kuun keskivaiheilla kävin ystäväni (mies) kanssa ajelemassa Alavieskassa pelaamassa Pokemon Go peliä. Näimme revontulet 😍 Loppu kuusta lähdimme ajelemaan poikaystäväni kanssa Lahteen, koska veljeni syntymäpäivä. Pysähdyimme Pihtiputaalle nopeasti valtaamaan sali ja pyöräyttämään stopit. Viitasaarelle aamukahville ja siitä Vaajakoskelle syömään. Sitten ajeltiin jo suoraan minun veljelleni. Veljeni luota mentiin keskustan Forenom Aparthotel Lahti City hotelliin, mutta siellä tuli ongelmia vastaan, kun meidän huoneemme ovi ei päästänyt meitä sisälle. Saatiin onneksi toinen. Vietiin tavarat sisälle ja lähdimme melkein juosten elokuviin katsomaan Varasto 2. Aamupala syötiin Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella, kun veljeni tyttöystävä sitä vinkkasi. Kiitos vinkistä Miira 💞 Aamiaisen jälkeen shoppailemassa hetki ja isälleni, jossa nähtiin vielä veljeni ja hänen tyttöystävänsä ennen kuin lähdimme ajelemaan takaisin Ylivieskaan. Pysähdyttiin tällä kertaa Vaajakoskella.

Toukokuu

Oli mukavaa aikaa. Kävin kaverini Heidin kanssa Helatorstaina lenkillä, perjantaina shoppailemassa Heidin kanssa, sunnuntaina oli reissu Vihantiin sekä Yppäriin juhlimaan Äitienpäivää. Joku lauantai tapasin ystäväni Eliaksen kanssa Kärkkäisellä ja kävimme kahvilla sekä ajelemassa. Kiitos tästä ajasta Elias 💞 Sunnuntaina lähdimme ajelemaan kohti Saimaalla olevaa Hotel & Spa Resort Järvisydän kylpylää. Hotelli ja kylpylä olivat todella huiman upeita. Suosittelen käymään jokaisen. Illalla kävimme lenkillä ja sen jälkeen oli kyllä todella rentoutunut olo, vaikka lihakset sanoi vastaan. Rentoutumaan päästiin ihanaan poreammeeseen, jossa oltiinkin sitten kauan. Seuraavana aamuna mentiin aamupalalle ja arvatkaa kenet näin siellä? Jutta Gustafbergin 😇 Hän oli kaunis. 

Kesäkuu

Oli veljeni valmistumisjuhlat mummulassa. Olen ylpeä sinusta veli rakas 💝 Minun vointini on sen verran pahentunut, että olen itkenyt enemmän. Joku päivä luin, että Anthony Bourdain on menehtynyt 😭 Olen saanut uuden kaverin, Veeran. Emme ole vielä nähneet, mutta suunnitelmissa on.

Heinäkuu

On ollut minulle hyvin rankka (olen joutunut itkemään) ja on pitänyt taistella kovasti vastaan. Ystäväni Siru tuli vihdoin pelaamaan kanssamme Minecraftia. Kävimme joku viikonloppu Oulussa shoppailemassa, katsomassa Mamma Mia 2 leffan ja tavattiin kaverini Ville. Palatessamme pysähdyimme mummuni luokse. Viimeisellä viikolla lähdimme taas kohti Lahtea. Kävimme myös yhden yön reissun Helsingissä. Muut yöt vietimme mökillä Hollolassa. Näin Peterin, Lindan, Susan ja Pinjan ensimmäistä kertaa. Kiitos todella paljon ystävät ihanat näistä hetkistä teidän kanssanne 💞 Helsingissä olimme yötä Hotel Helka hotellissa. Illalla oli kuunpimennys, jota kävimme katsomassa. Hollolassa heitin vihdoin talviturkin. Jopa kaksi kertaa. Nautin olosta, kun sai sen tehtyä. Vesi oli lämmintä. Mökillä grillattiin ja tein ensimmäistä kertaa Halloumia, johon rakastuin. Sunnuntaina oli haikea jälleen kerran jättää Lahti. Syksyllä uudelleen onneksi Lahteen, koska isäni kutsui meidät mökin terassin avajaisiin. Lahdessa suosittelen käymään ainakin Hua Du sushiravintolassa ja näkötornilla, joka on Hollolassa sekä Pikkuveskun suihkulähteellä. Helsingissä käytiin Linnanmäellä.

Mutta, mitäs teille kuuluu?
Ps. Pistän kuvia tänne, kunhan saan siirrettyä ne puhelimesta läppärille.

Hyvää yötä, minä menen nyt koittamaan saisinko unen päästä kiinni.
Pps. Kiitoksia, kun luit tämän. Napauta kommentoi nappia ja kirjoita minulle jotain. 

lauantaina, maaliskuuta 03, 2018

Seikkailua Alankomaassa, Osa 2


















Hei...

Seikkailua Alankomaassa ensimmäisestä kertomuksesta on kulunut jo sen verran aikaa, että nyt on loppu tarinan aika.

Maanantaina 7 Elokuuta lähdimme talo esittelyyn. Valokuvasin paikkaa vähän. Sieltä esimerkiksi on tuo ylempi kuva, jossa on hämähäkki piilossa : D Kyseinen talo oli todella kaunis, mutta noita pieniä suloisia pelottelijoita oli joka paikassa. Taloa etsivät ystävämme Nynke ja Jacob. He pitivät tästä, mutta ostivat jonkun muun tässä lähiaikoina.





Talo esittelyn jälkeen menimme sushille. Tietenkin! Ystävämme Lydia matkusti kanssamme sushille ja sanomaan meille vielä heipat, kun lähtisimme torstaina koti-Suomeen.

Ravintola oli Tao nimeltään. Siellä mentiin kolme tai viisi kierrosta ja kaikki tilasivat kierroksella kaksi tai kolme tuotetta syötäväksi. Siinä jutellessamme sanoin Lydialle, että "minä en Suomeen menevään lentokoneeseen nouse, ennen kuin olen saanut sushia" ; D Ja sushit oli niin hyviä, ai että 💗

Kelpaisi varmaan sinullekin : )


Lopuksi nautittiin Sake juomaa. Lämpimänä : )

Espanjalainen kahvi: Tia Maria <3



Sushin jälkeen lähdimme kävelemään bussille, jolla pääsisimme kotia. Oli kuitenkin pakko käydä hakemassa jälkiruoaksi pirtelöt. Kuvaa en nyt laita tähän, koska se epäonnistui. 


Tiistaina lähdimme uudelleen kiertelemään kaupungille. Kävimme syömässä kauniissa Barrevoets nimisessä ravintolassa. Ihastuin paikkaan heti 😍 Sieltä, kun lähdettiin, satoi melkein kaatamalla. Samalla reissulla kävimme tai minä kävin shoppailemassa. Onlyssa tietenkin 💕


Kaupungin virkistys ihmisille : D

Leeuwardenin De Oldehove- torni.


Tämä ihana juomani oli hasselpähkinä Cappuccino.

Tässä on joku panini-patonki.

Bussi-asemalta. Kuvasta näkyy, että sataa.

Ostokset vielä tässä kauniissa kassissa.


Keskiviikkona pakattiin auto ja lähdimme ajelemaan kohti Amsterdamia. Aamiaista söimme vasta matkalla Mac Donalds paikassa. Pääsin käymään kanaali-risteilyllä ja se oli todella huippua. Shoppailtiin matkamuistoja sekä tuliaisia, ennen ja jälkeen risteilyn. Lentokentälle päästiin myöhään keskiviikko iltana. Vietettiin mielenkiintoinen yö lentokentällä valvoen ja noustiin aamulla lentokoneeseen.

Suomessa oltiin johonkin aikaan ja mentiin metrolla Vantaalle hakemaan auto. Näin ystävääni Heidiä samalla. Kiitos, että olet juuri sinä ja minun ystäväni 💕 Olimme kerinneet melkein jo autolle niin yhtäkkiä tuli tunne, että jotain puuttuu. Minun puhelinhan se jäi Heidille. Ei muuta kuin sitä hakemaan...

Ajeltiin Lahteen isälleni ja hänen naisystävän luo. Siitä sitten mökille rentoutumaan pitkän matkan jälkeen. 



Tässä on Nemo Science museo, jossa ei käyty. Seuraavalla kertaa sitten...

NEMO Science Museum




Amsterdam on puukenkien ihmemaa xD

Herkkuja...

Matkalla lähtöselvitykseen.

Schipholin lentokenttä kahvila, jossa vietettiin yötä.

Nämä näytti niin herkullisilta, mutta en ostanut. Suomessa kadutti.

Toivottavasti piditte taas kirjoituksesta.
Kirjoitan taas lisää, kunhan mieliala antaa tarpeeksi inspiraatiota.
Mukavaa lauantai-illan jatkoa kaikille...

Kommentoikaa, mitä piditte Hollannin blogistani.

Suukkoja: Teidän Salla

keskiviikkona, tammikuuta 17, 2018

Mitä minulle kuuluu?

    
Hei lukijat.

Täältä olen taas pitänyt hiljaiseloa ja siihen on pätevä syy. Olen ollut todella huono vointinen ja joinakin päivinä olen jopa joutunut itkemään sen tuskan takia. 😢

Tänään oli puhelinhaastattelu yhden henkilön kanssa ja aloitetaan ehkä hoito. Nukun huonosti ja olen ollut sisäisesti todella väsynyt. Toivon, että kesään mennessä olisi paremmat fiilikset, jotta jaksaisi keskittyä taas näkemään hyviä ystäviäni.

Toivossa on hyvä elää. 🙏

20päivä tulee 1vuosi siitä, kun muutin poikaystäväni luokse tänne Ylivieskaan. Muuton jälkeen oloni huojentui vähäsen ja huomasin, kuinka masentunut olin. Toivoin, että oloni paranisi edes vähän täällä Ylivieskassa ollessani, mutta yhä edelleen se kiusaa minua. Minulle on myös tullut hirveä ystävän kaipuu. Haluaisin koko ajan olla ihanien ystävieni seurassa. 

Kiitokset Hennalle, Johannalle, Susalle, Lindalle, Peterille, Eliakselle, Eveliinalle, Hannulle, Heidille, Idalle, Karille, Katrille, Lauralle, Nadjalle ja Venlalle siitä, että olette ystäviäni. Tarvitsen ja ensinnäkin rakastan teitä. 💞

Kiitos kuuluu myös ihanalle Sita Salmiselle ja Marko Perälälle. 💚

En nyt tähän kirjoita tällä kertaa muuta, mutta, jos haluat niin voit kysyä toki jotain, mitä haluat tietää.

Ps. Kertokaahan, mitä teille kuuluu? 

Päiväkirjaa ja muistoja...

  Vuosi 2014   Ostin upean Italialaisen Dolche-päiväkirjan kerran Lahden Suomalaisesta kirjakaupasta. Siitä alan nyt kertomaan teille muisto...