Päiväkirjaa ja muistoja...

 Vuosi 2014

 

Ostin upean Italialaisen Dolche-päiväkirjan kerran Lahden Suomalaisesta kirjakaupasta. Siitä alan nyt kertomaan teille muistojani.

 

Minulla oli 3 viikkoa lomaa, josta yli 2 viikkoa vietin Lahdessa.

 

Sain Amerikanraudan kyytiä.

 

Halpa-Hallista löysin laatikon, jossa oli kaikkien kaupunkien nimet, joita rakastin silloin.

Yksi päivä lähdettiin työkaverini+ystäväni kanssa uimaan. Autossa herkuteltiin lopuksi sitä Dan Caken suklaakakkua, joka on todella herkullista ja juotiin limsaa. Samalla ihasteltiin, kun satoi vettä ja ukkosti.

 

Siihen aikaan tykkäsin katsella ohjelmaa nimeltä Leila leipoo. Katsooko/katsoiko joku sitä?

 

Tämä samainen ystäväni soitti yksi päivä, että lähdetään uimaan. Olimme päättäneet mennä Haapajärven Ronkaalan uimarannalle, joka on lähellä uimahallia ja Stilettoa. En ollut koskaan käynyt siellä uimassa ja tykästyin siihen jopa niin paljon, etten olisi halunnut lähteä sieltä. Lähdettiin kahville mun luo.

 

Lähdin pyörällä äidin luo.

 

Pelasin pikkusiskoni ja pikkuveljeni kanssa Inkan Aarre peli. Pikkuveljeni heitti minua nopalla silmään (melkein) pari kertaa ja lopuksi pehmolelu lensi myös silmääni.

 

Arvaatte varmaan, kumpi sattui enemmän?

 

Kun olin lähdössä kotiin, pikkuveljeni keksi yllättäen, että hänpä ottaa polkupyöräni eikä anna sitä takaisin.

Ihaninta oli aina se hetki, kun muut eivät huomanneet, pikkuveljeni alkoi ilmeilemään minulle hauskoja ilmeitä, että jopa minä aloin nauramaan niille 😂

 

Toisen ystäväni kanssa lähdettiin pyöräilemään Oksavalle, sieltä Parkkilaan ja Koposperälle, jossa käytiin uimassa. Minä vaatteet päällä 😄

 

Alkusyksystä kävin ilmaisessa elokuvassa, joka oli todella hyvä. Soul Kitchen. Sen haluaisin nähdä joskus uudelleen.

 

Yksi päivä kävin katsomassa Turtles elokuvan ja se oli todella huikea. Polkaisin pyörällä äidille ja äiti ehdotti, että lähdetään katsomaan Mielensäpahoittaja elokuvaa. Menin yöksi ja saunottiin myös. 

Seuraavana päivänä kävin treffeillä. Ne olivat ihanat treffit. Kävelyä Lemmensillalla ja käytiin Siiponkosken lintutornilla. Kuunvalossa 😍

 

Yksi päivä kävin pyöräily ystäväni kanssa kokeilemassa metallinpaljastus-laitteella, mitä me löydetään. Löydettiinhän me jotain. Muunmuassa: kuollut kalanpoikanen, kiväärin panos, rahaa, särjetty CD-levy, valkoisia kuulia ja paljon muuta...

 

Yksi päivä mummuni eli äidinäiti oli tulossa Haapajärvelle. Ennen lähtöäni pikkusiskoni ja pikkuveljeni laittoivat viestiä minulle. Pikkuveljeni halusi tulla välttämättä minua vastaan.

Pikkusiskoni halusi jossain vaiheessa meidän pelaavan taas Inkan Aarre peliä. Pikkuveljeni halusi myös mukaan. Ei päästy hetkeen pelaamaan, koska siinä pitää heittää nopalla heittojärjestys ja aina tuli samat numerot. 

Myöhemmin lähdin polkemaan takaisin kotiin, ulkona satoi joten sain äidiltä sateenvarjon lainaan. 

 

 

Joku päivä minulle iski todella masentava olo/fiilis. Tuntui, että elämäni on ihan päin persettä. Oli sellainen "itkupotkuraivari" päivä, mikä on yleensä pienillä lapsilla.

 

Tiedättehän sen tunteen?

 

Halusin vaan itkeä, huutaa ja juosta niin kauas kuin pippuri kasvaa. Toisin sanoen Lahteen ja isäni rakastavaan sekä lämpimään syliin.

 

Mutta nyt voisin lopetella tältä erää.

Terveisin: ~Salla~

Ps. Rakastakaa ja muistakaa toisianne.

 

Onko pakko, jos ei taho?

New York City Love

Ciao!

 

Aloin katsomaan korujani läpi. Haluan päästä turhista tavaroista eroon, muuttaa ja vaihtaa sisustuksen BoHoon. Hauskinta tässä on se, että minulla ei ole vieläkään yksittäistä sisustusta, vaikka olen asunut täällä Lahdessa jo viisi pitkää vuotta. Minulla oli yksi sisustus mielessä ennen muuttoani, mutta enpä ole vieläkään tehnyt sitä.

 

Kaipaisin sellaista elämää ja etenkin ystävyyttä kuin Carriella, Samanthalla, Mirandalla ja Charlottella on Sinkkuelämää sarjassa. Välillä haluaisin vain myydä kaiken ja muuttaa itsekin New York Cityyn.

 

 Kaupunki, joka ei koskaan nuku!

Onko teistä kukaan katsonut Sinkkuelämää sarjaa tai niitä elokuvia? Nyt on myös jatkoa HBO Maxilla. Pitäisi katsoa ne elokuvat seuraavaksi ja sitten ottaa HBO Max käyttöön siksi aikaa, kunnes saa katsottua Sinkkuelämää jatkokaudet And just like that. Olen nyt menossa Kaudessa 6 ja jaksossa 14. 

 

Kaipaan myös sitä aikaa, kun tykkäsin kirjoittaa enemmän ja useammin tätä blogia. Mitenköhän tuon oppisi taas uudelleen?

 

Jos Lahti on Suomen Chicago niin mitä muut kaupungit sitten ovat? 

 Mutta mutta, lukekaa ja kommentoikaa...

 Ps. Halien ~Salla~

Pps. By the Way, Hyvää Uutta Vuotta kaikille <3

 

 

   

Ihmettelyä...

 Ihmettelyä kerrakseen...

En ole taas päivitellyt tänne, mutta nyt on taas asiaa. Ja voin sanoa...

että minut on johdettu rakkauden ihmeisiin 💗

Tapasin yksi viikonloppu erään aivan älyttömän ihanan, mahtavan, lämpimän ja suloisen miehen, ja se oli menoa.

Vietettiin aivan ihana viikonloppu yhdessä ja se jää kyllä muistoihin ikuisesti. 

Herpaannun hetkeksikään niin ajatus palaa tämän ihmisen luokke. Anteeksi, se on siellä koko ajan.

Pelkkä ajatus saa minut hymyilemään ja hänen nimensä näkeminen puhelimen näytöllä sydämeni sykkimään.

Paitsi, että se hakkaa tälläkin hetkellä... Hupsista 😇

Hän on saanut minut aivan sekaisin näistä tunteista.

Jos luet tämän, 

Olen onnellinen 💗

Juuri sinusta.

Edellinen juttuni loppui ja se on nyt kuopattu kokonaan.

 

 

Halien ja suukotellen ~Salla~

Yllättävä kohtaaminen Espresso Housessa

Hei ja tervetuloa pitkästä aikaa blogiini!

Pelasin sohvalla mobiilipelejäni, kunnes yhtäkkiä tuli tunne, että haluan mennä kirjoittamaan blogiani, joten tässä sitä ollaan teekupposen kanssa.

Olen ollut todella yksinäinen lähiaikoina. Olen pohtinut, mitä tekisin. Muutaman kuukauden ajan oli sellainen niin sanottu suhde, mutta sekin kariutui. Olin todella ihastunut ja voin sanoa jopa rakastuneeni... Täysillä.

Kun hänet näin, tiesin heti haluavani hänet elämääni. Siitä päivästä lähtien olimmekin aika tiiviisti yhdessä ja vietimme aikaa yhdessä. Nyt te rakkaat lukijat haluatte tietysti kuulla kaiken 😄

 

No, minäpä kerron teille! Oli Toukokuun 17 päivä, jolloin lähdin syömään tai kahville mun lempikahvilaani Espresso Houseen. Kerkesin istua siellä vähän aikaa, kunnes huomasin sivusilmällä kahvilaan tulevan niin kertakaikkisen söpön ja komean miehen, etten voinut uskoa sitä todeksi 😍

Tämä mies meni kassalle ja istui yhden pöydän päähän minun pöydästäni. En muista katsoinko kertaakaan hänen suuntaan, mutta hetken päästä tämän miehen pöytään tuli jostain toinen mies ja he alkoivat juttelemaan. Tämä mies istui minun ja tämän söpön miehen välissä, joten arvaatte varmaan, kuinka siinä kävikään.

Söpö katsoi minua aina, kun käänsi päänsä tämän miehen suuntaan, koska istuin hänen toisella puolen. Jostain yhteisestä sopimuksestamme aloimme vähän niinkuin nauramaan tämän miehen hauskoille jutuille. Emme siis sanoneet mitään ääneen.

Kun tämä mies lähti jonnekin, söpö tavoitti katseeni ja sanoi "Päivän naurut tai jotain sen suuntaista" ja siihen minä vastasin vain sanomalla "Hmm". Ei mennyt kauaa, kun tämä mies tuli takaisin. Kuuntelimme taas hänen juttujaan ja sitten tämä söpis alkoi tehdä lähtöä. Minullakin alkoi olla jo hiukan kylmä, joten laitoin takin päälleni ja mietin, mitä tekisin tai minne menisin. Astioiden palautuskärry oli oikealla puolellani, joten tämän miehen piti tulla siitä minun pöydän läheltä. Kun hän oli siinä minun pöydän kohdallani, hän sanoi "Have a fun". Minä ajattelin siinä, että et varmana lähde karkuun. Kysyin tältä mieheltä, haluaisiko hän vaihtaa numeroita tai alkaa ystäväkseni. Hän oli meinannut sanoa ei, mutta istui kanssani hetken aikaa ja mietimme, mitä teemme. Hänen piti käydä kirjastossa ja kaupassa, joten sanoin lähteväni mukaan. Juttelimme koko matkan kirjastolle ja jatkoimme ulkona, kun mietittiin eroammeko vai jatkammeko päivänviettoa. Käveltiin PikkuVeskulle ja kävimme kävelemässä sen lenkin tai menimme teelle yhteen niistä kahviloista.

Sen jälkeen käytiin vielä Sokoksen S-Market kaupassa ja saatoin hänet junalle. 

 

Hassua oli koko päivän jälkeen se, kun kotimatkalla en muuta ajatellutkaan kuin häntä. Sovittiin, että hän laittaa viestiä, kunnes pääsee kotiin. En voinut pitää niin pitkää hiljaisuutta vaan laitoin hänelle viestiä itse ja kiitin mukavasta päivästä. Kerroin myös, kuinka hän on mun ajatuksissani. Hän vastasi, että hänelläkin oli mukava päivä ja niin myös minä olen hänen ajatuksissaan.

 

Sen jälkeen tavattiin seuraavan kerran perjantaina, kun hän yllätti minut tulemalla Lahteen ja soitti minulle suloisen puhelun sanoilla "Haluatko halin?"

 

Siitä juttumme lähti.

Lukekaa. Kyselkää, jos jotain haluatte tietää lisää...

Rakkain terveisin: Haaveilijanne XOXO

 

Runoja

 Tervetuloa uuden kirjoituksen pariin.

 

Tänään on 16 päivä Helmikuuta ja eletään vuotta 2022. Minulla on ollut nyt pari päivää tunne, että haluan kirjoittaa, joten nyt otin härkää sarvista, kuten sanotaan. En tiedä, mistä erityisemmin kirjoittaisi teille, mutta koitan jotain saada aikaan.

 

Voisin teille esitellä pari runoa, jotka olen kirjoittanut. 

 

Oveni on avoinna.

Tulethan vierailulle?

 

Tule junalla tai lennä,

ei sinun tarvitse heti luotani mennä.

Voit jäädä yöksi,

taikka ainiaaksi. 

~Valon nousu~

Pimeys.

Kun missään ei näy mitään,

pelkkää pimeyttä.

Ikkunoilla,

kaduilla,

taivaalla,

ei näy valon häivähdystäkään.

Valon suortuva.

Ilmestyy,

tunkeutuu,

ottaa vallan.

Halu voittaa pimeys.

Se ääretön kylmyys.

Diipa daa

Diipa daa,

Daapa daa...

Mietin sua kylmässä yössä,

vaikka oon kaukana jossakin.

 

Mä tiedän sen.

 

Ajatus susta saa mut lämpimäks.

Ulkoa sekä sisältäin.

Tässä on nyt joitakin mun tekeleitä. Kommentoikaa, mitä piditte :) 

Pitäkää toisistanne huolta

ja itsestänne 💕 

 

Jotain vaan...

*Kuuntelin juuri yläaste aikaisen luokkakaverini ensimmäisen kirjan ja se oli koskettava*

 Miettiessäni häntä, tunnen kuinka paljon ihailin häntä silloin, kun olimme koulussa. Hän oli hauska, iloinen, hänellä oli ystäviä sekä hänen kanssaan oli kiva työskennellä, jos sattui saamaan hänet samaan ryhmään tai pariksi. Hän ei ollut yhtään sellainen, mitä hän kirjassaan sanoi, mutta eihän me koskaan voida tietää toisen todellista minuutta, mitä toinen on vai voimmeko?

Suosittelen lukemaan tai kuuntelemaan tuon kirjan: Samuel Jyrinki ja Paratiisi vai Helvetti 💓

 

Edellisestä kirjoituksestani on melkein vuosi. Välillä on fiilis, jolloin voisi alkaa kirjoittamaan, mutta sitten ei kuitenkaan jaksa vaan perehtyä niin paljoa, että avaisi tietokoneen, blogin ja alkaisi kirjoittamaan. Ja voi sitä kirjoittamisen tuskaa, kun pitää miettiä, mistä kirjoittaa ja miten...

Vuoteen on mahtunut taas paljon kaikkea, niin hyvää kuin huonoakin. Olemme yhdessä koettu reissuja ympäri Suomen, tavattu uusia ihmisiä ja oltu vain, välillä kotona ja välillä hänen porukoillaan talovahteina sekä kissa mukaan lukien 😇

Hän on tutustunut ystäviini ja minä olen tutustunut hänen ystäviin. Loppuvaihteessa tapeltiin aika usein ja lopulta se kärjistyi siihen pisteeseen, jossa ei auttanut muu kuin keskustella asioista, joka sitten myöhemmin johti eroomme 😭

Olen onnellinen noista ajoista, niistä tuli taas opittua uutta. Keskustelun taitoa ja yhteyttä toiseen ihmiseen, kun ollaan parisuhteessa. Vielä se kaipaa parannusta, mutta eihän me kukaan täydellisiä olla. Kaipaisin suhteen jälkeistä keskustelua niin kuin ennen suhdetta. Ihan tavallisia arkielämään kuuluvia.

 

Mukavaa loppuviikkoa!

Minä lähden nyt suihkuun. Se on MOI!

Ps. Mitä teille kuuluu näin syksyn kynnyksellä? 

Viimeinen Kirjoitus Applen Koneella

 Heipparallaa pitkästä aikaa!

 

Siitä on jo yli vuosi, kun olen viimeksi kirjoittanut blogia. Tässä ajassa on kerennyt tapahtua vaikka ja mitä. Mutta aloitetaanko alusta.

 

Muutin siis Ylivieskasta Lahteen 16.11.2019 vähän ennen syntymäpäivääni. En muista, miten vietin 31v syntymäpäiväni. Kävin ainakin Triossa kahvilla Espresso Housessa.

 

Joulukuusta en muista paljoa mitään. Tammikuussa menin etsimään kavereita Bumblesta, josta sitten löysin yhden miehen, jonka kanssa tuli Match ja alettiin juttelemaan. Meni muutama päivä ja aloimme miettimään tapaamista. Mies ehdotti Pokemon-treffejä ja suostuin. Sovittiin paikaksi Pikku-Vesku, joka on Lahden lampi, jossa on Led-valoin koristeltu vesisuihku.

 

Laitan tähän linkin: https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=pikku+vesku 

 

Helmikuussa taisin käydä eka kertaa tämän miehen vanhemmilla. Helmikuussa ystävänpäivänä lähdin Seinäjoelle ystäväni Eliaksen luo. Terveisiä hänelle 💞 Olin Eliaksen luona Kurikassa yhden yön ja lähdin takaisin Lahteen. Käytiin kävelemässä illalla ja saunomassa. 

 

Maaliskuussa lähdin käymään Ylivieskassa Ossin luona. Hän oli ostanut minulle Harry Potterista tutun Tylypahka linnan. Alettiin sitä sitten rakentamaan. Oli kivaa, kun oli joku isompi projekti, jota tehdä. Ostettiin kaupasta evääksi karkkirasia, että jaksoi rakentaa 😆 Koitti 20.03.2020 ja päädyttiin seurustelemaan tämän miehen kanssa, jonka nimi on Kari 💕

 

Nyt täytyy lähteä välissä tuonne ihmisten ilmoille, koska mennään juhlimaan Karin 34v syntymäpäiviä 💝  (31.08 klo 18)

 

Kari tuli hakemaan minut Ylivieskasta Maaliskuun lopulla ja ajettiin Ouluun. Siellä yövyttiin Forenom hotellissa. Tapasin eka kertaa snäpchat kaverini Johannan. Oli mukavaa tutustua taas uuteen ihmiseen ja saada uusi ihminen elämääni. Seuraavana aamuna syötiin aamiainen ja lähdettiin ajelemaan kohti Lahtea. Kierrettiin Pyhäjärven kautta, käytiin Vaskikelloilla pelaamassa Pokemonia. Sää olisi voinut olla vähän parempi. Räntää tuli koko ajan sokeanaan. Hyvä, jos näki eteensä yhtään mitään. Mielialaa kohensi sentään hyvä musiikki.

 

Ps. Tässä taitaa olla jo kivasti teille luettavaa, kirjoitan lisää, kunhan tulee seuraava inspis. Uudella koneellani. Kerron siitä sitten myöhemmin lisää. 

Pps. Mutta nyt, kommentoikaa ja kiitos, että luitte 💋

 

Rakkain Terveisin: Haaveilijanne Salla