Vuosi 2014
Ostin upean Italialaisen Dolche-päiväkirjan kerran Lahden Suomalaisesta kirjakaupasta. Siitä alan nyt kertomaan teille muistojani.
Minulla oli 3 viikkoa lomaa, josta yli 2 viikkoa vietin Lahdessa.
Sain Amerikanraudan kyytiä.
Halpa-Hallista löysin laatikon, jossa oli kaikkien kaupunkien nimet, joita rakastin silloin.
Yksi päivä lähdettiin työkaverini+ystäväni kanssa uimaan. Autossa herkuteltiin lopuksi sitä Dan Caken suklaakakkua, joka on todella herkullista ja juotiin limsaa. Samalla ihasteltiin, kun satoi vettä ja ukkosti.
Siihen aikaan tykkäsin katsella ohjelmaa nimeltä Leila leipoo. Katsooko/katsoiko joku sitä?
Tämä samainen ystäväni soitti yksi päivä, että lähdetään uimaan. Olimme päättäneet mennä Haapajärven Ronkaalan uimarannalle, joka on lähellä uimahallia ja Stilettoa. En ollut koskaan käynyt siellä uimassa ja tykästyin siihen jopa niin paljon, etten olisi halunnut lähteä sieltä. Lähdettiin kahville mun luo.
Lähdin pyörällä äidin luo.
Pelasin pikkusiskoni ja pikkuveljeni kanssa Inkan Aarre peli. Pikkuveljeni heitti minua nopalla silmään (melkein) pari kertaa ja lopuksi pehmolelu lensi myös silmääni.
Arvaatte varmaan, kumpi sattui enemmän?
Kun olin lähdössä kotiin, pikkuveljeni keksi yllättäen, että hänpä ottaa polkupyöräni eikä anna sitä takaisin.
Ihaninta oli aina se hetki, kun muut eivät huomanneet, pikkuveljeni alkoi ilmeilemään minulle hauskoja ilmeitä, että jopa minä aloin nauramaan niille 😂
Toisen ystäväni kanssa lähdettiin pyöräilemään Oksavalle, sieltä Parkkilaan ja Koposperälle, jossa käytiin uimassa. Minä vaatteet päällä 😄
Alkusyksystä kävin ilmaisessa elokuvassa, joka oli todella hyvä. Soul Kitchen. Sen haluaisin nähdä joskus uudelleen.
Yksi päivä kävin katsomassa Turtles elokuvan ja se oli todella huikea. Polkaisin pyörällä äidille ja äiti ehdotti, että lähdetään katsomaan Mielensäpahoittaja elokuvaa. Menin yöksi ja saunottiin myös.
Seuraavana päivänä kävin treffeillä. Ne olivat ihanat treffit. Kävelyä Lemmensillalla ja käytiin Siiponkosken lintutornilla. Kuunvalossa 😍
Yksi päivä kävin pyöräily ystäväni kanssa kokeilemassa metallinpaljastus-laitteella, mitä me löydetään. Löydettiinhän me jotain. Muunmuassa: kuollut kalanpoikanen, kiväärin panos, rahaa, särjetty CD-levy, valkoisia kuulia ja paljon muuta...
Yksi päivä mummuni eli äidinäiti oli tulossa Haapajärvelle. Ennen lähtöäni pikkusiskoni ja pikkuveljeni laittoivat viestiä minulle. Pikkuveljeni halusi tulla välttämättä minua vastaan.
Pikkusiskoni halusi jossain vaiheessa meidän pelaavan taas Inkan Aarre peliä. Pikkuveljeni halusi myös mukaan. Ei päästy hetkeen pelaamaan, koska siinä pitää heittää nopalla heittojärjestys ja aina tuli samat numerot.
Myöhemmin lähdin polkemaan takaisin kotiin, ulkona satoi joten sain äidiltä sateenvarjon lainaan.
Joku päivä minulle iski todella masentava olo/fiilis. Tuntui, että elämäni on ihan päin persettä. Oli sellainen "itkupotkuraivari" päivä, mikä on yleensä pienillä lapsilla.
Tiedättehän sen tunteen?
Halusin vaan itkeä, huutaa ja juosta niin kauas kuin pippuri kasvaa. Toisin sanoen Lahteen ja isäni rakastavaan sekä lämpimään syliin.
Mutta nyt voisin lopetella tältä erää.
Terveisin: ~Salla~
Ps. Rakastakaa ja muistakaa toisianne.
Onko pakko, jos ei taho?