Muuttoa & treffit

Lupasin aiemmin kertoa tuosta muutosta lisää,

joten tässä nyt tietoa.

Muuttotilanne tällä hetkellä on sellainen, että asun enää 3viikkoa Haapajärvellä. Ja kaupunki, johon muutan, on Ylivieska. Jotkut teistä saattoi jo arvatakin/tietääkin.

Eilen maanantaina alkoi minun viimeinen työviikkoni. Odotan innolla perjantaita, kun ei tarvitse enää puhdistaa kynsistä lakkoja pois sen jälkeen. Päätin tuossa, että joku päivä käyn otattamassa kulmakorun uudelleen. Ja kynnetkin alkavat voimaan/kasvamaan paremmin, kun ei tarvitse niin paljon olla veden kanssa kosketuksissa. Ihailen siskoni kynsiä, haluaisin yhtä kestävät.

Huomaatte, että olen muokannut blogiani. Viikonloppuna poikaystäväni auttoi minua tuon kuvan ja blogin kuvauksen kanssa, koska en saanut sitä millään sellaiseksi, kuin haluaisin. Kiitos Ossi vielä! 💓  Edellisen blogin kirjoitin Ylivieskassa Ossin luona sängyllä maaten. Nyt istun omalla sängylläni selkä seinää vasten. Kuulokkeissa soi Spotify ja sieltä Relax & Unwind soittolista. On muuten aika ihanaa musiikkia.

Tapasin exääni Nikoa pitkästä pitkästä aikaa keskiviikkona 4päivä töiden jälkeen. Olin kirjakaupassa, kun sain Whatsapp viestin häneltä, että haluaisinko nähdä häntä. Tietenkin halusin 😊 Niko oli UkonKulma kirpputorilla, jonne menin. Tunnistin Nikon heti, vaikka siitä on jo ikuisuus aikaa, kun viimeksi nähtiin. Olen pohtinut meidän yhteisen koulukaverin Jonin kanssa, että pitäisi nähdä tässä joskus. Kysyin Nikolta, haluaisiko hän tulla myös ja hän haluaa. Pitää kysyä muiltakin tai sitten olemme ihan vaan kolmestaan. Pitää päättää paikka ja aika, missä treffataan... 💞

Lauantaina 7päivä suunnattiin auton nokka kohti Jyväskylää. Mentiin ensin käymään Teeleidillä juomassa kupposet teetä. Sieltä Pandan tehtaalle tapaamaan ystävääni Susaa ja hänen poikaystäväänsä. Oli todella ihanaa nähdä taas Susa, oli jo kerennyt tulla iso ikävä. Tavattiin ensimmäisen kerran kesällä Tampereella, kun pidettiin Särkänniemi treffit. Susa on tänä päivänä yksi minun rakkaimmista ja tärkeimmistä ihmisistä 💕 Susa, rakastan sinua! Pandan tehtaalta ajeltiin keskustaan ja käytiin kauppakeskuksessa, kun halusin The Body Shopista uuden C-vitamiini kasvovoiteen. Ostin sieltä myös Ossille kasvovoiteen ja parranajon jälkeen rauhoittavaa geeliä/voidetta, koska sieltä saa myös miehille suunnattuja tuotteita, kuten saa myös Yves Rocheristakin, jos haluaa auttaa maailmaa. 💖

Odotan myös kovasti päivää, jolloin näen ihanan ja tärkeän (rakas myös) ystäväni Katrin. Emme ole vielä nähneet, mutta hän miettii, jos tulisi minun muuttoni jälkeen Ylivieskaan koiransa kanssa. Minulla oli Katrille 2lahjaa, mutta yhtäkkiä niitä olikin 4. Hupsista soikoon! 😂

Loppiaisen aikaan käytiin kahdesti Prismassa. Ekalla kerralla löysin Paulo Coelho - Uskottomuus kirjan ja toisella kerralla silmiini osui Paulo Coelho - Vakooja kirja. Rakastan Paulo Coelhon tekstejä ja toinen, jota fanitan, on Tommy Hellsten.

Nyt taidan jättää tämän tähän.
Kello lähenee yö 2.
Seuraavaksi tulee jossain vaiheessa kuvablogia,
mutta siihen saakka luvatkaamme pitää toisistamme huolta.
Ps. Hyvää yötä jokaiselle
Pps. Olette ihania juuri sellaisena, kuin olette ja minä rakastan teitä 💞

Vuodenvaihde & Oku Luukkainen

Edellisen kerran, kun kirjoitin teille,
olin menossa katsomaan Star Wars - Rogue One leffaa.
Leffa oli minusta mielenkiintoinen ja hyvä,
vaikka hiukan ehkä pelottavakin.
Leffan jälkeen kävimme heittämässä matkustajat koteihinsa ja käytiin ostamassa Nivalan grilliltä sapuskaa, koska molemmilla vatsa kurni.
Kello 23:30 oltiin minun luonani. Nätti ilta oli kyllä ajella.

23päivä Ossi haki minut ja kävimme mutkan äidillä,
koska hänellä oli jotain tietokoneongelmia.
Vein myös lahjat ja korit, joita en tarvitse.
Ajelimme Ylivieskaan ja sitten Yppäriin viettämään joulua.
Minulla ei nyt kaikista lahjoista kuvia ole, mutta laitan joistakin.
  

Jouluaattona kävi tietenkin joulupukki. Sain vähän enemmän lahjoja kuin aiemmin. Illalla lämmitettiin sauna ja käytiin saunomassa. Joulupäivänä siivoilin tiski ja ruokapöydän. Siinä sitten Ossin isä kysyi, että lähdemmekö rekiajelulle. Mehän lähdettiin, tottakai. Kyllä se tuo hyvän mielen, jos mikä. 😊

Lähdettiin liikkeelle ja kun oltiin menty jonkin matkaa,
ylitettiin oja ja mentiin pienelle metsätielle.
Joku alkoi siinä ihmettelemään rekeä, että voiko se kaatua.
Ossin isä selitti, ettei se voi kaatua. Meni ehkä 5-10sekuntia ja me kaikki oltiin kaaduttu "mukkelis makkelis" pientareelle. 

Kenellekään ei onneksi sattunut mitään, paitsi minun polveni ja Ossin isän pää ottivat osumaa. Ossin isä juoksi hevosen perään ja me muut kävelimme mökille päin. Ossin sisko tuli vastaan autolla. Syötiin ja me kerättiin tavarat, pakattiin auto ja lähdettiin mummuni luo. Oltiin siellä yö. Tapaninpäivänä kummisetäni tuli vaimonsa kanssa, kohta tuli myös äitini miehensä ja sisarusteni kanssa.

Joulun jälkeen aloin odottamaan innolla uuttavuotta ja vuodenvaihdetta,
koska pääsisin näkemään ensimmäistä kertaa livenä Oku Luukkaisen.

Minulla on ollut koko ajan lievä flunssa, mutta heti, kun kyseinen päivä koitti,
minulle iski muutamaa tuntia ennen keikkaa paljon pahempi olo.

Minua paleli, olo oli ihan kamala ja ruoka ei maistunut.
Sain kuitenkin karhunvatukkamehua juotua ja vähän kana&pekoni tortellinoja syödyksi. Särkylääkkeeksi otin BuranaC:tä,
joka sitten auttoikin, alkoi olo paranemaan ja lämpöä puskemaan läpi.

Lähdettiin ajelemaan kohti Nivalaa. 
Mentiin vähäksi aikaa fiilistelemään musiikkia Tuiskulaan,
mutta lähdettiin ennen keskiyötä ampumaan raketit,
koska huomattiin, että keikka kestää klo 3:30 asti ja raketteja saa ampua vain klo 2:een. 
Okukin tuli vetämään keikkaa vasta keskiyön jälkeen,
vaikka olisi ollut mahtavaa, jos hän olisi siellä meidän ysärifanien kanssa huutanut yhteen ääneen 

"HYVÄÄ UUTTAVUOTTA!"

Klo 3 Oku lopetti ja tuli tapaamaan fanejaan, jolloin sai ottaa fanikuvia hänen kanssaan. Minäkin otin, tietenkin. Koska Oku 😍

Rakkain terveisin: haaveilijanne
Ps. Pitäkäähän huolta toisistanne 💖
Pps. Hyvää uuttavuotta 2017
Ppps. Muistakaa, olette ihania ja rakastan teitä jokaista 💗